Vaaliteemat

Hyvinvoivat lapsiperheet & laadukas koulutus

Espoo on lapsiperheiden kaupunki. Espoossa asuu noin 34 500 lapsiperhettä ja joka viides espoolainen on alle 15-vuotias. Lisäksi lapsiperheiden määrä kasvaa noin 450:llä perheellä vuodessa. Tästä huolimatta moni Espoon koulu on päästetty käyttökelvottomaan kuntoon ja pienten lasten hoitopaikoista on huutava pula. Kysyntä ja tarjonta eivät siis kohtaa ja tästä kärsivät kaikki espoolaiset. Lapset joutuvat käymään koulua väistötiloissa ja kaupungille aiheutuu lisäkustannuksia koulukyydeistä. Moni perustelee Espoon hidasta reagointia ongelmaan etenkin investointikatolla, mutta mielestäni kyse on asioiden priorisoinnista. Espoo kun on monella mittarilla vauras kaupunki. Veroprosentti on Manner-Suomen toiseksi alhaisin, mutta verotuloja kertyy silti asukasta kohden kolmanneksi eniten (noin 5 200 €/asukas). Kaupunkikonsernin lainakanta on toki suuri (noin 10 000 €/asukas), mutta kasvavalle kaupungille investointiperusteinen velanotto on perusteltua. Espoon talous kestääkin investointikatosta poikkeamisen koulujen kuntoon saattamiseksi. Eikä jokaista uutta koulua tarvitsisi edes omistaa, jos kaupunki hyödyntäisi enemmän esimerkiksi “rakennus palveluna” -tyyppistä palvelukonseptia. Näin investointikattokaan ei tulisi vastaan. Oli rahoitusmalli sitten mikä hyvänsä, on ongelmat korjattava ja lapsiperheiden hyvinvoinnista huolehdittava. Kaupungin perustehtävä on tarjota hyvät puitteet laadukkaalle koulutukselle ja tästä myös Espoon on pidettävä kiinni.

Espoon kaupunginvaltuutettuna haluan pitää huolen siitä, että lapsille taataan turvalliset ja modernit puitteet käydä koulua ja että päivähoitopaikkoja on tarjolla riittävästi.

Toimiva yhdyskuntarakenne & liikenneyhteydet

Espoon asukastiheys on suhteellisen matala (noin 880 hlö/km² vuonna 2016). Helsingin asukastiehys on tähän verrattuna yli kolminkertainen (noin 2 970 hlö/km²). Tukholman asukastiheys puolestaan on lähes 5 000 hlö/km² ja Pariisin asukastiheys jopa 21 000 hlö/km². Vaikka kaupunkien asukastiheysluvut eivät olekaan keskenään täysin vertailukelpoisia, voi niistä tehdä yhden selkeän johtopäätöksen. Espoossa on tilaa rakentaa ja kaupunkirakennetta on mahdollista tiivistää. Joko rakentamalla tiheämmin, korkeammalle tai sekä että. Mielestäni sekä että.

Mutta mitä hyötyä tiiviimmästä yhdyskuntarakenteesta on espoolaisille?

Tiivis yhdyskuntarakenne on ehdoton edellytys palveluiden syntymiselle, esimerkiksi ravintolapalveluille. Kun alueella asuu kriittinen massa ihmisiä, syntyy myös riittävästi kysyntää, jotta palveluiden tarjoaminen on kannattavaa. Tämä myös mahdollistaa elävän kaupunkikulttuurin syntymisen, joka nyt Espoosta tuntuu puuttuvan. Moni espoolainen joutuu nykyisin käytännössä matkaamaan Helsinkiin elävän kaupunkikulttuurin ja ravintolapalveluiden perässä. Espoosta toki löytyy kauppakeskuksia, mutta aitoa kaupunkitunnelmaa eivät kauppakeskukset pysty tarjoamaan. Hajanainen yhdyskuntarakenne vaikeuttaa myös toimivan ja kustannustehokaan joukkoliikennejärjestelmän rakentamista. Siksi moni espoolainen joutuu turvautumaan autoon, vaikka ei välttämättä haluaisikaan.

Toimiva yhdyskuntarakenne on edullinen vaihtoehto myös veronmaksajan näkökulmasta.

Mitä enemmän esimerkiksi metroasemien lähelle rakennetaan tiivistä asutusta, sitä vähemmän länsimetrosta aiheutuu kustannuksia kaupungille. Vaikutus tulee kahta kautta. Toisaalta asemien lähistöllä asuvat kaupunkilaiset lisäävät metron käyttöastetta ja tuottavat lippumaksutuloja, mutta toisaalta myös tarve liityntälinjastojen ylläpidolle pienenee. Yksi bussilinja kustantaa helposti satoja tuhansia euroja vuodessa, jopa miljoonan. Ajattele, mitä kaikkea samalla rahalla voitaisiin tehdä?

Espoon kaupunginvaltuutettuna haluan pitää huolen siitä, että Espoon kaupunkirakennetta tiivistetään, jotta Espoostakin voi tulevaisuudessa löytyä elävää kaupunkikulttuuria ja palveluita.